Kuinka valitaan tikki?

Ensimmäinen työ on valmis, housut kasassa. Heti ensimmäisen käytön jälkeen saumat ratki. Ei kiva. Tälläisen tilanteen välttää, kun käyttää sopivaa ommelta.

Saumojen ratkeamisen välttää, kun valitsee oikean ompeleen oikeaan paikkaan. Mutta mistä sitten tietää sen oikean ompeleen?

Tämä on kuvakaappaus Janome 415-ompelukoneen ommelvalikosta.

Ylärivillä on perusompeleita. A-ompeleet on niitä ihan tavallisiä suoria. Ensimmäinen A tekee tikin keskelle paininjalkaa ja toinen A paininjalan reunaa pitkin. Reunaan tuleva ommel on ehdoton esimerkiksi vetoketjua ommellessa. Tavallisia suoria käytetään joustamattomien kankaiden ompelussa ja vetoketjuissa. Myös kaksoisneulalla ommellessa käytössä on tavallinen suora.

C on siksak, jolla huolitellaan purkautuvien kankaiden reunat. Jos koneessa ei ole yhtään jousto-ommelta, niin siksakkia voi käyttää jousto-ompeleena. Silloin tikin pituudeksi laitetaan 1-1,5 ja leveydeksi 4-5. Tällöin tikki joustaa, mutta auki käännettynä sauma näyttää 2-3 pituudella ommellulta suoralta. (Monesti kuulee ohjeen, että tikin leveys 1 ja pituus 3, tälläinen sauma näyttää auki kuitenkin "juosten pissityltä" suoralta.

D on kolmen pisteen siksak, tätä voi käyttää C-ompeleen tavoin. Oikeasti tämä on tikki paikallaan esimerkiksi Framilon-joustonauhan kiinnityksessä sekä puskusaumoissa.

E on piilo-ommel. E joustaa, mutta se ei oikeasti ole jousto-ommel. Piilo-ompeleen erottaa hyvin samannäköisestä jousto-ompeleesta leveämmän tikin suunta. Piilo-ommel hyppää vasemmalle (kappaleeseen päin) ja jousto-ommel hyppää oikealle (saumavaraan päin).

F on overlock- tai yliluo'itteluommel.

G ja H ovat käsittääkseni tilkkutyöompeleita. Jos joku tietää paremmin, niin saa vinkata. korjataan :)

Alarivillä on joustavia ompeleita. Nämä ompeleet saadaan yleensä käyttöön kääntämällä tikin pituuden säädin reilusti nollan alapuolelle, erivärisellä merkitylle alueelle. Säädin monesti tökkää hieman nollan alla ja sen jälkeen pyörähtää vielä vähän. Mekaanisissa koneissa joustava tikki muodostuu syöttäjän liikkuessa kaksi pistoa eteen ja yhden taakse, joten alarivin ompeleet ovat periaatteessa samat, kuin ylärivilläkin. Syöttäjän liike on vain erilainen.

A ompeleet ovat siis joustavia suoria, näillä voidaan ommella trikoota ja collegea ilman pelkoa saumojen ratkeamisesta, toisin kuin tavallisella suoralla.

C-tikki on kolminkertainen siksak, jolle minä en kumminkaan ole keksinyt sopivaa käyttökohdetta. Joskus erityisen purkautuvan (ompelutermein liestyvän) kankaan saattais tällä ommella.

D on hunajakenno. Tätä tikkiä käytetään paljon käänteissä ja päällitikkauksissa korvaamaan kaksoisneula. Tämä on oikeen säädettynä oikein nätti koristetikkaus.

E-tikin nimeä ja käyttötarkoitusta minä en tiedä, tähänkin saa vinkata, jos tietää :) Mekaanisissa koneissa näitä kummia tikkejä on tuon aiemmin mainitsemani tikin muodostumisen takia - Joustava tikki on suoran tikin 2 eteen, 1 taakse-variaatio.

F on overlock- tai yliluo'ittelutikki. Tämä korvaa saumurisauman, jos ei ole mahdollisuutta saumurin käyttöön. Tämä on tarkoitus ommella niin reunaan, että oikealle hyppäävä tikki menee aina reunan yli, jolloin saumavara huolittuu samalla, kun muodostuu kappaleet kasassa pitävä suora.

G on kaksoisoverlock-tikki. Tämän käyttötarkoitus noin periaatteessa on sama, kuin F, mutta tämä tekee suoran myös ulkolaitaan. G on myös nätti tikki käänteisiin ja päällitikkeihin. Tämäkin tosin vaatii tikin säätöä ollakseen hyvän näköinen.

H on taas joku kumma tikki, käyttötarkoituksen saa kertoa, jos sen tietää :)

Joustavat tikit vaatii toimiakseen tikin hienosäätöä, siitä kirjoitan loppuviikosta ihan oman postauksen, kun käyn kuvaamassa hommaa mekaanisella koneella.

Ompelun iloa!