Saumurin säätäminen

Edellisellä kerralla langoitettiin saumuri, nyt säädetään. Ohjeessa koneena on taas Juki MO-654de. Saumurin tärkeimpiä säätöjä on kireyden säätö, joka tapahtuu edessä olevistä nupikoista (joissakin koneissa rullat), piston pituuden säätö ja diffin säätö (differentiaali syötön säätö), jotka tapahtuu saumurin oikeasta päädystä. (Nämä säädöt voi löytyä myös muualta, esim. vasemmasta etureunasta.)

Saumurin säätö on hyvä aloittaa säätöalueen keskeltä, tässä tapauksessa siis kiristimien säädöllä 4-4-4-4, piston pituus 2,5 ja diffi N.

Langoituksen jälkeen ensimmäinen tikki saattaa näyttää tältä: joku lanka irvistää. Vedä kaikki langat vielä uusiksi kiristimien väliin. Paininjalan ollessa alhaalla lanka selvästi napsahtaa kiristimen väliin. Alla olevassa esimerkissä vasen neulalanka ei ole kunnolla kiristimen välissä.

Uusinta testauksella sauma näyttää jo kohtuullisen hyvältä ja saumurointi onnistuu. On kuitenkin hyvä oppia säätämään kone ja ymmärtämään säädön merkitys saumuritikin jälkeen. Alla oleva kuva on saumurisauma perussäädöillä, kankaana on ohuehko joustocollege. Sauma poimuttaa selvästi kangasta ja siepparilangat ei tule tiiviisti kankaan reunaan (alla vasemalla).

Kiristin vielä alasiepparia, eli reunimmaista lankaa, neljästä viiteen ja tein uuden testin (yllä oikealla). Kiristimien säädöllä 4-4-4-5 kireydet näyttävät hyviltä. Seuraavaksi tutustutaan piston pituuden ja diffin vaikutukseen.

Tässä on saumuroitua kolmella eri piston pituudella, Pisimmällä piston pituudella (ylin) sauma näyttää siisteimmältä, mutta pitkä tikki on herkkä katkeamaan käytössä. Lyhyellä piston pituudella (alin) sauma alkaa aaltoilemaan. Valitaan siis jatkoon keskimmäinen piston pituus.

Tässä on säädetty diffiä. Alin on diffin säädöllä 0,7, keskimmäinen N, eli 1 ja ylin säädöllä 1,5. Differentiaalisyöttö tarkoittaa saumurin eriaikaissyöttöä. Saumurissa on kaksi syöttäjää peräkkäin. Diffin säädöllä saadaan syöttäjät toimimaan, niin että toinen syöttää nopeampaa, toinen hitaampaa. Kun säätö on alle 1, niin etusyöttäjä toimii nopeammin, ja tikki tavallaan lyhenee. Kun diffi on yli 1 niin takasyöttäjä toimii nopeampaa ja tikki venyy.

Yläpuolella olevissa kuvissa on saumuroitu kireyden säädöillä 4-4-4-5, Diffin säädöllä ~0,8, piston pituus 2,5. Tikki näyttää kohtuullisen siistiltä, joustaa hyvin, eikä näy venytyksessä oikealle puolelle. 

Monesti tikin säätö on tasapainoittelua kauniin ja joustavan tikin välimaastossa. Minä ajattelen, että toiminnallisuus on tärkeämpää silloin, kun saumat tulee vaatteiden alle piiloon. Sauman kauneus ei paljon lohduta, kun langat katkeaa käytössä.

Saumurista löytyy vielä yksi tärkeä säätö, paininjalan puristus. Jukissa se on pyöritettävä nuppi koneen päällä (sieltä se löytyy yleensä muistakin koneista). Kun paininjalan puristus on tiukalla (alla vasen sauma) kangas alkaa aaltoilemaan. Jos paininjalan puristus on liian löysä, tuntuu, että kangas ei liiku eteenpäin. Oikealla puristuksen säädöllä tikki on tasainen, eikä se pakota kangasta mitenkään.

Loppukevennyksenä kuva mallikappaleista ja linkki hyvään saumurioppaaseen, olkaapa hyvä: https://holvi.com/shop/Saumuriklinikka/

Ompelun iloa!

Ps. Jätä merkkiä, kun kävit, kiitos! ;)

Saumurin langoittaminen

Saumurin langoittaminen tuntuu ensikertalaiselta monesti mahdottomalta tehtävältä. Se on kuitenkin helppoa, kun pitää mielessä muutaman perusjutun. Ohjeessa langoitetaan Juki MO-654de, mutta samoja vinkkejä voi käyttää myös muihin koneisiin :)

Saumuria langoittaessa on tärkeää, että kone on puhdas. Minä käytän saumurin puhdistamiseen paineilmaa ja kiristimien puhdistamiseen paksuhkoa puuvillalankaa. Paininjalan ollessa ylhäällä kiristinlevyt löysää, jolloin puuvillalangalla on helppo pyyhkiä kiristimien välit puhtaaksi.

Lankojen kanssa on hyvä vaihtaa yhtä aikaa neulat. Neulat kestää ajoa noin 10 tuntia, joten ne on hyvä vaihtaa muulloinkin, kun neulan katketessa. HAx1 SP-neulat on tarkoitettu saumurille, jotka käyttää 130/705-neulajärjestelmää. HAx meinaa, että neulan kärjessä on tekniikka, joka estää hyppytikkejä, SP meinaa strech-neulaa, joka on tarkoitettu joustavien kankaiden ompeluun.

Neulat lähtee irti pyöräyttämällä hieman pieniä ruuveja neulojen yläpuolella. Saumurin neulat kuuluukin olla hieman eritasossa - nämä on yleisimmät kysymykset koskien saumurin neulojen vaihtoa :)

Sitten langoitukseen:

Muutama tärkeä pointti: kiristimien löysäämiseksi paininjalka tosiaan on ylhäällä, langoitusjärjestyksellä on väliä.

Saumuriin pujotetaan aina ensin siepparilangat, eli kaksi oikean puoleista lankaa (järjestyksessä 2. oikean reunimmainen, reunimmainen), ja sitten neulalangat. Yleensä saumurin alaluukun alla on kuva lankojen pujotuksesta ja lankojen menoreitti on merkitty eri värein.

 Ei riitä, että lanka pyöräytetään kiristimen ympärille. Vedä langat kunnolla kiristimien väliin.

Siepparilankojen pujottaminen koetaan yleensä vaikeimmaksi, mutta siinäkin onnistuu, kun toimii maltilla. Tärkeintä on huomata, että pujotussuunta pysyy koko ajan loogisena - suoraan edellisestä seuraavaan -, eikä lanka kierrä sieppareiden ympäri. Alla kuva oiken pujotetusta yläsiepparista.

Laske neulat ala-asentoon pyöräyttämällä käsipyörää eteenpäin. Käsipyörän kääntämissuunnalla on väliä! Väärään suuntaan pyörittäessä ala- ja yläsiepparilangat risteää ja katkeaa heti käytössä.

Seuraavaksi pujotetaan alasieppari, joka vaatii eniten "kommervenkkejä". Lanka pujotetaan kiristimien jälkeen ohjaimiin, joka estää siepparilankoja sotkeentumasta toisiinsa. Sen jälkeen lanka pujotetaan alasieppariin. Tähän on olemassa myös langoitusavustin, mutta minä teen homman sormin ja pinseteillä. (Joissakin koneissa alasiepparin langoitusavustin on myös kiinteä.)

Avaa vasemman puolen kotelo ja vedä lanka kokonaan koneen vasemmalle puolelle.

Vasemmassa reunassa on pieni väkänen, johon lanka pujotetaan (yllä) ja vedetään sen jälkeen takaisin oikealle puolelle (alla). Huomaa, että lanka kannattaa pitää koko ajan kireällä, ettei se tipu vasemman reunan väkäsestä. Nosta neulat yläasentoon kääntämällä käsipyörää taaksepäin(!) ja pujota lanka alasiepparin päähän. Vedä molemmat siepparilangat paininjalan alle.

Neulalangat pujotetaan merkittyjä reittejä pitkin neuloihin (yllä) ja vedetään lopuksi paininjalan alle. Huomaa, että siepparilangat jää alimmaiseksi ja neulalangat ylemmäksi (alla).

Nyt on saumurissa langat paikoillaan ja saumurointi voi alkaa. Seuraavassa tekstissä jatkan tikin säätöä. 

Ompelun iloa!

Kaksoisneulan säätö

Kaksoisneulalla ompelu aiheuttaa monesti ihmettelyä. Miten se tapahtuu? Pystyykö tällä koneella? Osaisinko? Mihin se käy?

Kaksoisneulatikkiä käytetään taitteisiin ja käänteisiin. Helman, hihojen ja lahkeensuiden käänteet ja kantin päällitikkaus voidaan tehdä kaksoisneulalla. Kaksoisneulatikki joustaa alalangan siksakin vuoksi ja sitä voidaankin käyttää joustavien ompeleiden tilalla kaikissa muissa, paitsi saumojen kiinnityksessä.

Periaatteessa kaikilla ompelukoneilla voi ommella kaksoisneulalla. Tärkeimmät huomiot koneessa on, että kaksoisneulalla ommellessa olisi hyvä löytyä kaksi lankatappia (Lankatapiksi voi teipata vaikka sukkapuikon ;) ) ja neula-aukko paininjalassa ja syöttölevyssä pitää olla leveämpi, kuin kaksoisneulan neulaväli. Tavallisesti näin onkin, kun käytetään 2-4 mm leveää neulaa.

Kaksoisneula valitaan kankaan mukaan. Kaksoisneuloja löytyy universal, jeans, stretch, jne kärjellä samoin, kun tavallisia neuloja. Lisäksi tarvitaan kaksi samanlaatuista lankarullaa. Toinen rulla voidaan korvata puolatulla alalankarullalla.

Langoittaminen tapahtuu samoin, kun yhdellä langalla. Ylälangat pujotetaan samaa reittiä eri aikaan. Tämä on tärkeä muistaa, koska yhtäaikaa pujotetut langat kietoutuu helposti toistensa ympärille, jolloin ylälanka menee todella helposti sotkuun ja katkeilee. Jos langankiristimessä näkyy kolme levyä, pujotetaan ylälangat eripuolille keskimmäistä kiristinlevyä.

Viimeiseen langanohjaimeen ennen neulaa laitetaan vain toinen lanka ja toinen ohittaa ohjaimen. Joissakin koneissa, kuten tässä Janomessa, viimeisiä langanohjaimia on kaksi. Silloin tietenkin käytetään molempia ohjaimia :)

Kaksoisneulalla ommellessa käytetään ihan tavallista suoraa. On tärkeää huomata, että neula on keskiasennossa, jolloin molemmat neulat mahtuvat neula-aukkoon, eikä neulat katkeile :) Tikin säädössä on hyvä käyttää sen paksuista kangasta, kuin aikoo ommella, käänteitä ommellessa säätökin tehdään kaksin- tai kolminkertaiselle kankaalle.

Alla olevassa kuvassa näkyy kaksoisneulan tikki perussäädöillä. Yläpuoli näyttää suhteellisen siistiltä, mutta ylälangat näkyvät alapuolelle. Tämän näköisessä tikissä alalanka katkeaa käytössä helposti ja koko tikki alkaa purkautumaan.

Tikin säätö aloitetaan ylälangan kiristämisellä. Kiristys tapahtuu rullasta, joka löytyy ylälangan lankauran vierestä (ylimmässä kuvassa näkyvä rulla). Lanka kiristetään 8-9 ja kokeillaan uusiksi. Osassa koneissa tämä säätö riittää ja alapuolelle muodostuu nätti salaman muotoinen siksak. Alla olevassa kuvassa kuitenkin näkyy, että aina näin ei ole. Alapuolella näkyy vielä ylälangan lenkit. Ylälankojen väliin voi myös muodostua selvä harjanne. Tämän näköisessä tikissä ylälanka saattaa katkeilla käytössä.

Nyt tarvitsee säätää myös alalangan kireyttä, josta ohjekirjoissa ei yleensä puhuta mitään.

Normaalikireydellä puolakoteloa langasta roikuttaessa kotelo pysyy paikallaan, mutta tipahtaa hieman kättä heilautettaessa. Monesti hyvä kaksoisneulan jälki vaatii kuitenkin löysempää alalankaa - noin 1/6 pyöräytys vastapäivään puolakotelon kiristysruuvista löysää alalankaa riittävästi.

Osassa koneissa hyvä alalangan kireys sopii kaikkeen ompeluun, silloin kerran säädettyä alalankaa ei tarvitse säätää edes takaisin. Yleensä näin ei kuitenkaan ole. Hyvä vinkki onkin ostaa toinen puolakotelo, jolloin toisessa kotelossa voi pitää aina kaksoisneulan säädön ja toisessa yhden neulan säädön.

Kokeillaan taas. Nyt tikki näyttää hyvältä. Kokeilutikkiä on hyvä vielä hieman venytellä ja kokeilla pysyykö tikki siistin näköisenä.

Hyvällä kaksoisneulatikillä saa siistejä käänteitä.

Ompelun iloa!

Ompelukoneen tikin säätöä

Ompelukoneen tikin säätö tapahtuu pääasiassa ylälangan kireyden, paininjalan puristuksen ja tikin pituuden ja leveyden säädöillä. Janome 415 tikin pituutta ja leveyttä säädetään alla olevista liukusäätimistä.

Perussäädöillä ylälangan kireys on yleensä välillä 3-5 (asteikko on normaalisti välillä 1-9, siten, että 1 - löysä, 9 - kireä), kireyttä joutuu jonkin verran vaihtelemaan ommeltavan tikin ja langan paksuuden mukaan. Ylälangaa säädetään lankauran vierestä olevasta rullasta.

Perussäädöillä paininjalan puristus on asennossa 2 (asteikko on yleensä 1-3) tai äärilaitojen puolessa välissä. Kovin ohuille kankaille puristusta joutuu usein löysäämään, jotta puristus ei venytä ommeltavaa kangasta ja taas kiristämään paksuille kankaille, jotta syöttäjä jaksaa siirtää kangasta tarpeeksi eteenpäin. Paininjalan puristusta säädetään joko alla näkyvästä säätimestä tai koneen päällä olevasta huomattavasti pienemmästä "nupikasta". Ainakin Elnan koneissa säätö voi olla myös piilossa tuon päätykotelon alla!

Kun näillä säädöillä tavallinen, joustamaton tikki näyttää molemmin puolin siistiltä, voidaan alkaa säätämään joustavia tikkejä.

Joustavat ompeleet valitaan kääntämällä tikin pituuden säätö ykkösen alapuolelle. Pyöritettävässä nupissa liike yleensä ensin tökkää ja pyörähtää uusiksi. Joustavan tikin säätö tapahtuu alueella joka on merkitty värillisellä palkilla. Kannattaa huomata, että tikki säätyy palkin alueella edestakaisin siirtämällä. Alla olevissa kuvissa näkee, miten tikki säätyy joustavan alueen eri kohdissa.

Oikeassa laidassa hunajakenno on liian harvaa ja syntyy ns linnanmuuria.

Vasemmassa laidassa tikki on tiheää.

Noin keskellä tikki näyttää jo todella hyvältä hunajakennolta.

Koska parhaimman näköinen hunajakenno tulee säätöalueen puolesta välistä, jätetään tikin pituuden säätö siihen. Seuraavaksi ylälangan kireydellä säädetään lopullinen tikin ulkonäkö. 

Yläpuolen kuvassa on säädetty ylälangan kireyttä. Vasemmassa laidassa ylälangan kireys on 2, keskellä 4 ja oikeassa laidassa 9. Silmämääräisellä arviolla oikean laidan tikki on parhaimman näköinen. Näin säätämällä ja tikin ulkonäköä arvioimalla haetaan sopiva säätö. Kun kankaalle on löytynyt hyvän näköinen tikki, saa kaikki joustavat ompeleet samoilla säädöillä. 

Tässä on ommeltu Janome 415 joustavat tikit F, G ja D samoilla säädöillä. Kannattaa muistaa, että samat arvot ei käy kaikkiin kankaisiin - ohut trikoo ja paksu college säädetään erikseen.

F-ommel on niin sanottu overlock- tai yliluo'itteluommel, joka korvaa puuttuvan saumurisauman. F-ommel ommellaan niin reunaan, että sivuhyppy tikkaa reunan yli. jolloin kankaan reuna huolittuu. Alla on kuva saumasta oikeinpäin käännettynä.

Viikonlopun aikana kirjoittelen tekstiä kaksoisneulan säädöistä, pysy kuulolla :)

Ompelun iloa!

Kuinka valitaan tikki?

Ensimmäinen työ on valmis, housut kasassa. Heti ensimmäisen käytön jälkeen saumat ratki. Ei kiva. Tälläisen tilanteen välttää, kun käyttää sopivaa ommelta.

Saumojen ratkeamisen välttää, kun valitsee oikean ompeleen oikeaan paikkaan. Mutta mistä sitten tietää sen oikean ompeleen?

Tämä on kuvakaappaus Janome 415-ompelukoneen ommelvalikosta.

Ylärivillä on perusompeleita. A-ompeleet on niitä ihan tavallisiä suoria. Ensimmäinen A tekee tikin keskelle paininjalkaa ja toinen A paininjalan reunaa pitkin. Reunaan tuleva ommel on ehdoton esimerkiksi vetoketjua ommellessa. Tavallisia suoria käytetään joustamattomien kankaiden ompelussa ja vetoketjuissa. Myös kaksoisneulalla ommellessa käytössä on tavallinen suora.

C on siksak, jolla huolitellaan purkautuvien kankaiden reunat. Jos koneessa ei ole yhtään jousto-ommelta, niin siksakkia voi käyttää jousto-ompeleena. Silloin tikin pituudeksi laitetaan 1-1,5 ja leveydeksi 4-5. Tällöin tikki joustaa, mutta auki käännettynä sauma näyttää 2-3 pituudella ommellulta suoralta. (Monesti kuulee ohjeen, että tikin leveys 1 ja pituus 3, tälläinen sauma näyttää auki kuitenkin "juosten pissityltä" suoralta.

D on kolmen pisteen siksak, tätä voi käyttää C-ompeleen tavoin. Oikeasti tämä on tikki paikallaan esimerkiksi Framilon-joustonauhan kiinnityksessä sekä puskusaumoissa.

E on piilo-ommel. E joustaa, mutta se ei oikeasti ole jousto-ommel. Piilo-ompeleen erottaa hyvin samannäköisestä jousto-ompeleesta leveämmän tikin suunta. Piilo-ommel hyppää vasemmalle (kappaleeseen päin) ja jousto-ommel hyppää oikealle (saumavaraan päin).

F on overlock- tai yliluo'itteluommel.

G ja H ovat käsittääkseni tilkkutyöompeleita. Jos joku tietää paremmin, niin saa vinkata. korjataan :)

Alarivillä on joustavia ompeleita. Nämä ompeleet saadaan yleensä käyttöön kääntämällä tikin pituuden säädin reilusti nollan alapuolelle, erivärisellä merkitylle alueelle. Säädin monesti tökkää hieman nollan alla ja sen jälkeen pyörähtää vielä vähän. Mekaanisissa koneissa joustava tikki muodostuu syöttäjän liikkuessa kaksi pistoa eteen ja yhden taakse, joten alarivin ompeleet ovat periaatteessa samat, kuin ylärivilläkin. Syöttäjän liike on vain erilainen.

A ompeleet ovat siis joustavia suoria, näillä voidaan ommella trikoota ja collegea ilman pelkoa saumojen ratkeamisesta, toisin kuin tavallisella suoralla.

C-tikki on kolminkertainen siksak, jolle minä en kumminkaan ole keksinyt sopivaa käyttökohdetta. Joskus erityisen purkautuvan (ompelutermein liestyvän) kankaan saattais tällä ommella.

D on hunajakenno. Tätä tikkiä käytetään paljon käänteissä ja päällitikkauksissa korvaamaan kaksoisneula. Tämä on oikeen säädettynä oikein nätti koristetikkaus.

E-tikin nimeä ja käyttötarkoitusta minä en tiedä, tähänkin saa vinkata, jos tietää :) Mekaanisissa koneissa näitä kummia tikkejä on tuon aiemmin mainitsemani tikin muodostumisen takia - Joustava tikki on suoran tikin 2 eteen, 1 taakse-variaatio.

F on overlock- tai yliluo'ittelutikki. Tämä korvaa saumurisauman, jos ei ole mahdollisuutta saumurin käyttöön. Tämä on tarkoitus ommella niin reunaan, että oikealle hyppäävä tikki menee aina reunan yli, jolloin saumavara huolittuu samalla, kun muodostuu kappaleet kasassa pitävä suora.

G on kaksoisoverlock-tikki. Tämän käyttötarkoitus noin periaatteessa on sama, kuin F, mutta tämä tekee suoran myös ulkolaitaan. G on myös nätti tikki käänteisiin ja päällitikkeihin. Tämäkin tosin vaatii tikin säätöä ollakseen hyvän näköinen.

H on taas joku kumma tikki, käyttötarkoituksen saa kertoa, jos sen tietää :)

Joustavat tikit vaatii toimiakseen tikin hienosäätöä, siitä kirjoitan loppuviikosta ihan oman postauksen, kun käyn kuvaamassa hommaa mekaanisella koneella.

Ompelun iloa!